3.2.2014

Ajatuksia treenaamisesta

Haluan jakaa omia ajatuksiani treenaamisesta ja siihen liittyvistä asioista, vaikka omia kunnollisia treenikertoja on vasta kolme takana. 


Olen aina ajatellut, että en mä ole kuntosali-ihminen. Ehkä se on ollut myös osa syy siihen, miksen ole koskaan aikaisemmin kuntosalilla käymistä aloittanut. Muina syinä on vaan oma laiskuus/saamattomuus. Olen aina ajatellut, että minä olen se, joka juoksee. Kas kummaa, mä taidankin olla kuntosali-ihminen enemmän kun juoksija. Onhan tässä varmaan sellainen uutuuden viehätys vielä, jonka avulla myös jaksaa käydä salilla. Jotenkin kummasti kyllä mä mieluummin menen sisälle treenaamaan, kun esim nyt talvella lumihankeen juoksemaan. En muutenkaan ole mikään talven superystävä, joten ehkä siinäkin syynsä.


Yksi syy miksi aloitin koko kuntosaliharjoittelun, on mun tenniskyynärpää. Onneksi se on vaivannut vain muutaman kerran viimeisten kahden vuoden aikana. Kyllä ärsyttää ja harmittaa, että näin nuorena on jo tuollaisen vaivan saannut. Ja mistä se on vielä tullut? No töistä. Ärsyttää vielä lisää. Vaiva, jolle ei voi tehdä oikeestaan mitään. Oon mä saanut erilaisia venyttely- ja hierontavinkkejä, mutta paras vaihtoehto on kuntosalilla käyminen ja käden vahvistaminen. Kyllä on tullut tuolla salilla huomattua, kuinka paljon heikompi vasen käsi on. Välillä ihan meinaa naurattaa, että ei ole aikaisemmin alkanut tekemään asialle mitään. Mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, vai mitä? :)


Vaikka oon vasta pari kertaa käynyt tuolla salilla, musta tuntuu, että oon vähän enemmän saanut itsevarmuutta. Se, että käy sielä yksin rehkimässä toisten silmäparien alla, vaatii itseltään ja varsinkin aloittelijalta paljon. Ainakin multa. Kyllä mua aluksi pelotti mennä sinne ihan pihalla kaikesta ja miettien, etten tiedä mistään mitään ja miltä mä näytän ja teenkö mä oikein. Onneksi näistä peloista on jo päästy ja kyllä kun tulee lähdettyä salille, sinne tulee mentyä hyvällä fiiliksellä. Eikä mulla ainakaan ole tarkoitus mennä salille tälläytyneenä vaan hikoilemaan. Mulla vielä kasvot alkaa tosi helposti punottamaan, että ei tarvi edes paljoa mitään tehdä niin mä oon jo ihan tomaattina. :D Ja se fiilis seuraavana päivänä (tai jo samana) kun kroppa on jumissa ja hellänä, on omasta mielestäni palkitsevaa. Tuntee, että on tehnyt jotain.

On mulla myös tavotteita. Nimenomaan käsien lihasten voimistaminen, samalla myös selän ja jalkojen vahvistaminen. Oon jonkin aikaa myös kärsinyt niska-, hartia- ja selkäkivuista ja toivon niidenkin helpottuvan treenaamisella ettei tarvitsisi hierojalla ravata (jossa en kyllä ole sitten syyskuun käynyt).  Oon myös jo niin pitkään murehtinut tätä omaa pömppömasua ja nyt yritän myös sille tehdä jotain. Ruokavalio on myös yksi asia, jota täytyy tarkkailla enemmän. Niin monesti oon alottanut semmosen että nyt mä en syö tota ja tota ja herkut jää vähemmälle, mutta ne on kestänyt vaan pari päivää ja sitten on taas tullut retkahdettua. Nyt yritän olla ottamatta stressiä syömisestä ja syödä kaikkea kohtuudella.

Oon niin tyytyväinen itseeni, että vihdoinkin saan jotain aikaiseksi. 

Kuvat We Heart It.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)